Pinkkiä ja punaista

Pikkusen mä innostuin näistä mökeistä. Talotyynyjähän on Pakankylän koululaisten kanssa väännetty toisena ompelukonetyönä kolmasluokkalaisten kanssa. Ja sitten kotiin mun täytyi koklaa eri kokoisia, aloitin pienehköstä mustasta, jota blogissakin pyörittelin hyppysissäni haltioissani. No ei se vielä pieni ollut. Tässä todelliset miniatyyrit. 

Tällaiset mökit sopii meillä joka hyllylle, Elsan kaapin päälle ihan yhtä suloisesti kuin keittiöön ja olohuoneeseen. Mulla tulee näistä värikkäistä taloista ihan valtavan pirteä mieli, nämä on mulle aarteita. Matin mielestä näitä alkaa olla tarpeeksi, mutta Joona onneks ymmärtää että ainakin satatuhatta mahtuu meille kyllä. Ihana ihana hän. Olen leikannut kaikki miniatyyrit käytetyistä vaatteista, tämä on mun Globe hope :)

Keltsun maalin menin ja ostin kesken kaiken joulutohinan, lanttusäkit toisessa kädessä ja maalipönikkä toisessa päätin kuitenkin antaa maalin hautua pikkusen lanttujakin pidempään, ainakin uuteen vuoteen. Tarvii tehdä nyt nää pakolliset asiat. Onneks sain viimeset paketit postiin tänään! Kyl tää musta seinäkin nyt menee kun on näitä taloja väreineen... Ja kyökin puolella tajusin teippaa jo tulleet seitsemän joulukorttia mustaan seinään ja keräsin kaikki värilliset astiat seinän viereen. Miten pinkkikin voi olla niin ihana väri ja mä en oo tajunnu?

Porsas on Akselin muotoilema, ihana söpö. Tänään pläräsin jotain lehteä kaupan kassalla ja siinä oli osuva termi Pretty Ugly ( so. ällön söde). Niinkun tälle kaiken yhdistelylle nyt sopii just toi termi, en olis ehkä joskus ajatellut tykkääväni sen seitsemästä väristä yhtä aikaa. Materiaalien yhdistely on kiinnostavaa myös - pinkki muovikulho mandariineille, viereen sinkkiämpäri havuilla ja vielä hopeinen kynttilänjalka. Ennen olin niin muovia vastaan, nyt mä pidän siitä älyttömästi koska väri tulee siinä niin kauniisti esiin. 

 Kaunista tuo punavalkoinen kangas taas pitkästä aikaa. Viime joulun aikaan en kelpuuttanut sitä, mutta nyt taas aarteena löytyi liinavaatekaapista. Muistatko Jenni, se on unelmiemme Kööpenhaminasta? Seitsemän vuoden takaa... Silloin oli kantrimuotia valkoinen ja punaiset kirjavat tekstiilit. Neuloin siihen aikaan nallellekin punaisesta ja valkoisesta villalangasta kaulaliinan. Mikään muu väri ei sopinut silloin mun makuun, paitsi tietty pakon edessä siniruudullinen sohva... Tällä hetkellä peruskantrissa valkoiseen yhdistyy harmaata ja mustaa, hiukan murrettuja mudan violetteja. Tai sitten kaikki ihanat sävyt :)
Hyvää yötä! Jos Luoja suo huomenna herätään kolmanteen adventtiin. M.