maanantai 26. toukokuuta 2014

Toukokuinen auringonlasku


















Hyvää iltaa ystäväni.

Tämä oli sellainen ihmeellinen ilta.
Jaksoin kitkeä ja repiä viheliäisiä voikukkia melkein koko illan.
Kasteltiin pikku palomieheni kanssa ruusuntaimet ja annettiin mieluusti narutukea puutarhavatuille, etteivät maahan asti kallistu suuressa suloisessa lastissaan. Jalo ritarini leikkasi nurmen naapurin lainakoneella kun oma on korjaamolla puolitoista viikkoa. Juuri kun pitäisi näin kesällä hyvänen sentäs saada sillä päristellä! Hyvää jälkeä tuli naapurinkin leikkurilla. Totes isäntä että tämähän oli vähän kuin sisälle saatu valkonen lattia - silleen viimeistelty. Tykkää nyt niin itekin siitä lattiasta siis! Tuollasia nuo miehet on.

Herkuteltiin mansikkahilloruisvoileivillä ja oltiin menemäisillään kerrankin ajoissa petiin kun yhtäkkiä kaikki oli niin vaaleanpunaista ja katsahdin vielä kerran pihamaalle. 
Auringonlasku ei ole ennen ollut meillä näin kaunis!
(Ja taas oli.)
Näit kait sinäkin sen?
(Joskus multa menee ohi kun mä oon niin hermot kireellä illasta.)
Valtava lahja tämä kun näkee eikä oo sokea. Just kaikesta kauniista mä ainakin saan voimaa niin kovin paljon.

Hyvää yötä, Jeesus myötä.
Viimeistä kouluviikkoa! 
Kun sattuu tuo Helatorstai sopivasti torstaille niin mulla on huomenna viimeinen työpäivä ennen lomakuukausia. Ikävähän oppilaita ilman muuta tulee kyllä..
Moikkatrallaa ja mukavia päiviä teille!
M.



2 kommenttia: