tiistai 4. joulukuuta 2012


Hei taas!
 Joulunalusajan posti kantaa loodaan jos jonkinmoista mainosta. Tänä vuonna Sellon lahjalehti oli oikein ihanasti koristeltu Mailegin joulupupuilla, joita kuvia leikkelin, kyllähän kuva riittää, ei tartte käydä mitään ostamassa... Lyhyitä on joulukuun päivät, nytkin pitäis jo pian joutua tekemään lahja-askareita, kun pienet päiväkodissa, mutta ensin nopsa bloggaus kun tuli niin kauniita kuvia tänään ja eilen puhelimitse niin mieluisia kehuja :) Ja Eevaa varten, tässä ole hyvä :) Punajuuret on kiehumassa, olen peruspunajuurten ystävä. Ne sopii kyllä marinoidakin ja on sitten ihanaa herkkua timjamikanan kera. On aika sytyttää kynttilät joka aterialla, jopa lampetti jos pitempään pilkkoo ja kuorii kokatessaan, nyt on kaikkien lyhtyjen (ja sähkökynttilöiden) aika valaista kultareunuksella joulukuun päivät!






Joulusukka (tuolla alempana kuvassa) ikkunalla on todella pieni, oliko mulla nyt viisi silmukkaa per puikko eli 20 silmukkaa yhteensä kun pyörönähän sukka neulotaan. Katso perusohje esim. Käspaikasta. Suloinen talolyhty, oikein toiveeni ollutkin pitkään, saapui kauniisti pakattuna ompeluseuran istuntoon pari viikkoa sitten meille, lahjaksi! Kiitos Pia! Anopitkin osaa. Mun ainakin. Aina tulee jotain aivan taivaallisen kaunista joulupaketista (ei paineita muru, kaikki käy....). Viime jouluna tuli kuusenkynttilänpidikkeitä, antiikkisia, tukholmalaisesta vanhaintavarain myymälästä löytyneitä. Ihania joulukoristeita! Mutta eihän nyt kuusta meille sisään - jotenkin näillä tekee kuitenkin mieli leikkiä. En laita pihakuuseen, ei ne sieltä mua ilahduta. Mitä näistä keksis? Sopishan ne varmaan koristeeksi kattaukseen. No joka tapauksessa tarkoitus on leipoa piparkakkuja perjantaina, kun on loma kaikilla ja jopa Joonalla ainakin osan päivää. Sitä tuoksua jo odottaa!Piparkakkumuotit on niin södejä kans, kerrassaan, katso joskus omiasikin sillä silmällä. Muistan, että opiskeluasunnossa ripustin niitä ompelukonelankaan (siimakin kävis hyvin) ikkunaan.
















Tuossa yllä on Jennin joskus lahjan mukana antama angorasydän, pehmeä ja suloinen joulukoriste. Se on valmistettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti käytöstä poistuneesta neulepaidasta. Nyt tekee mieli jo suunnitella jouluaaton kattausta. Taidetaan kattaa joulupuurolle valkoinen liina, valkoiset posliinilautaset, Ikean ristipistolautasliinat, vanhemmiltani 20-vuotislahjaksi saadut hopealusikat, kristallilasit, jotka Anna-Liisa ja Kalevi toi meille tuliaisina aikanaan Kivenlahteen sekä kuusen tuoksuva oksa, jossa kiiltelisi suloinen kuusenkynttilänpidike. On joulu. Riisipuuron kaneli tuoksuu. Kynttilät valaisevat. Takana on taas yksi vuosi saamastamme ajasta.







2 kommenttia:

  1. Ai että! Mikä iloinen, ihana yllätys. Ja nää kuvat on niiiiin kauniita. Vanhat hopeat (tinat, teräkset, köyhäinhopeatkin..) on kyllä todella juhlavia. Tuossa kattauksessa ei voi kuin maistua puuro hyvälle ja nauttia!
    Tunnelmallista adventin aikaa! Teille kaikille.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Ja samoin teille. Jokaikiselle :)Oon muuten muistellut niitä teidän keittiöpöydän tuoleja, ihanan värisiä, mulla on alkamassa joku värikäs kausi vissisti, tekis mieli ihan tosissaan saada ainakin keltsua, vaaleenpunasta ja hailakkaa limeä ja kuoseja... jos siirrän vaiks Elsan purkit vaihteeks kyökkiin.

    VastaaPoista