tiistai 2. huhtikuuta 2013

Soi humina hongissa soilla, kevään liehuvi tuuhea tukka


Tiistainen tervehdys.
Muisto kauniista vaaleanpunaisista tulppaaneista elää, vaikka kukat jo lakastui. Taustana näkyvä kangas on palasina, mikään ei kestä ikuisesti tämän maan päällä, mennään suosiolla eteenpäin. Kangas on nyt mukana Tyttären tilkkupeitossa, sen kankaan suunnitteli tekstiilitaiteilija Kaffe Fassett, joka mulle tuli aikanaan tutuksi ensin taitavana kirjojana, sitten neulesuunnittelijana ja tilkkuilijana.
Laitan tähän vielä kokonaisuudessaan tuon runon, joka alkaa otsikossa, etten linnaan joudu lyyrikon sanojen varastamisesta. Runo valtavan kauniisti läikyttää keväthurmaa.
 


"Soi humina hongissa soilla,
kevään liehuvi tuuhea tukka
ja kullero, kultainen kukka
jalat märkinä kahlaa joilla.

Joku päivä ja kaikki muuttuu,
on lämmin ja lehtiä puissa,
sinen soutajat salmien suissa,
vain pääskynen enää puuttuu." 

Einari Vuorela





Tyttären huoneessa on vieläkin aika valkoista, vaikka hentoa vaaleanpunaa on kahdessa seinässä ja esineistö riemunkirjavaa. Kaipasin värejä sinne ja myös tarvitsin saada ommella jotakin värikästä. Leikkasin toimivilla tilkkutyövälineilläni (vaikka ovat taas odottaneet useamman vuoden käyttöään) 10-senttisiä suikaleita eri kankaista, jotka mun mielestä passasi yhteen. Osa oli tosiaan vanhoja vaatteita kuten aiemmassa postauksessa kerroinkin. Ompelin aina viisi erilaista kangassuikaletta yhteen ja sitten leikkasin niistä 10-senttisiä paloja, jolloin sain monenlaisia viiden tilkun muodostamia pötköjä, jotka asettelin haluamaani järjestykseen ja kiinnitin toisiinsa peitteeksi.
Muun muassa ihanan värisen krysanteemin innoittamana ompelin tilkkutyötä monet illat ja vapaahetket. Todella hauskaa hommaa mun mielestä.




Lopulta pääsin kanttausvaiheeseen. Käytin reunana kaksinkertaista kangasta, jonka kiinnitin ensin peiton etupuolelle ja sitten käänsin taustakankaan puolelle, kiinnitin nuppineuloin ja ompelin koneella, kuten koko peiton, myös tikkaukset. Jossain halpakaupassa oli käsintikattuja peittoja kahdella kympillä, voi ei, joku pentu jossain nälköpalkalla niitä ommellut. Kaunista tulee kyllä käsin, mutta koneella voi huomaamattomasti kulkea tilkkujen rajoja pitkin. Taustakankaan eli käytetyn pussilakanan löysin vuosia sitten Akseli-kirppikseltä ja ajattelin heti, että nurja puoli toimisi ihanasti peiton taustana. Loppu jäi vielä pöytäliinakäyttöön, kuin englantilaista Cabbage and Rose -kangasta ja taas sadasosahintaan... Mahtava tää nykyinen kirpputorisysteemi!








Ei ihan riittänyt tuo kanttauskangas, niinpä jatkoin toisella. Rentoa, vai mitä. Suorastaan viileetä. Näin ne ennenkin teki, ja saivat rekipeitteensä koristekirjonnat eläviksi ja luonnollisiksi.




On hyvä leikata valmiin tilkkutyön alle muutama milli isompi pala täytevanulevyä ja taustakangasta. Sitten voi kantin ommeltuaan leikata ylimääräiset pois ja ei ainakaan joudu ongelmiin sen suhteen, ettei kangas riitä nurjalla. Viihdyn näiden värien parissa, punavihertävien.




Saapui pääsiäinen. En saanut aikaiseksi vehnänorasta södeen kippooni, mutta sain kävelyllä haettua kauniita oksia peltipurkkiin silmuuntumaan. Kolme päivää sisälämmössä ja silmut alkoi avautua. Ihana, ihana kasvun ihme ja kevät ja lupaus mahtavasta pyörryttävästä vihreydestä yli koko Nupurin lehtojen ja metsien!!!! This is my Time of Year.






 Heippa sit ja tuu taas.
Kaikkea parasta tähän päivään ja tuleviin, sinullekin!
M.

16 kommenttia:

  1. Niin kauniita kuvia ja kaunis tilkkupeitto!!
    Kaunista ihanaa päivää sinulle sinne!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sydämelliset kiitokset hunajaisista sanoista! Mä kanssa niin tykkään siitä. Ihan mahtavaa kun saa elää ja tekee tollasia.

      Poista
  2. Ihanat värit tilkkupeitossa! Ja olis pitänyt tulla teille syömään, kun kattauskin niin tunnelmallinen... Ehkä joskus toisen kerran päästään.
    T.Sirkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkka. Just toi katumus sun äänessä, se niin lämmittää... Oikeesti Joonahan teiät torppas kun ei tajunnut että voi tulla vartin myöhemmin kuin ME tärkeet oltiin kutsu aateltu ja aseteltu. Ensi kertaan. Ja, kyllä tää oli näin tarkotettu tällä kertaa. Parempia vieraita ei olis voitu saada kohdallemme. (Toivottavasti ne ny lukee tän. Ujot ihmiset ei kehu päin naamaa. Uuahhahhaa, onneksi me ei olla ujoi.)

      Poista
  3. Aivan mahtava tilkkupeitto ja mitkä värit! Herkku!
    ps. Sinä se osaat sanailla. Ilo lukea.

    VastaaPoista
  4. Kyllä tuli kaunis tuosta peitosta. Niin ihanat tilkut väreiltään! Varmasti ilahduttaa pikku-neitiä ja äitiä monet kerrat.

    VastaaPoista
  5. Nyt alkoi tilkkupeittojalkaa vipattamaan. Josko minäkin saisin aikaiseksi, on tilkut ollut leikattuna jo puolisen vuotta:D

    VastaaPoista
  6. Askel kerrallaan! Kyllä kyllä. Aloitat ekoista kahdesta palasesta :) Jään odottamaan seuraavaa tilkkuilupäivitystäsi.

    VastaaPoista
  7. Vastaukset
    1. Kiitos! Sulla kiva elämä myös, mitä blogistas näkyy...

      Poista