perjantai 21. syyskuuta 2012

Syys saapui



Hei ystäväni!

Armas puolisoni saattoi loppuun hupsun kivetysprojektini. Aloitin asettelemaan ylijäämänoppakiviä kaivonkannen koristeeksi, mutten tahtonut saada kaivettua kivikovaksi tamppaantunutta maata, joka sisälsi isoja kiviä. Pari viikkoa sitten lauantaiaamuna Joona sai inspiksen (juuri ennen nörttikilpailuun osallistumista) ja söpö tuli! Pihalaatoitus laajeni taas!




Loppukesän touhuiluja: Sammaltilkkuja keräilin metsästä ruukkuihin kuolleiden kesäkukkien tilalle, kun ei raaski ostaa kaalia kaupasta. Näyttävien valkoisten tulppaanien sipulit tarttuivat K-raudan runsaasta valikoimasta väkisin mukaan, kun hain harmaata lakkaa porraskaiteiden huolittelua varten. K-rauta on niin ihmeen kiva, kun sieltä aina löytää jotain inspiroivaa.






Komea ja korkeaksi kasvava Hajulaukkakin saattaa kukoistaa ensi kesänä kukkapenkissä, ainakin sain kolme sipulia mullan syleilyyn.... Aspirin Rose jaksaa kukkia ja tehdä uutta nuppua aina vaan, kirpeästä aamusäästä piittaamatta. Samoin vaaleanpunainen  pensashanhikkisöpöliini.






 Pannumyssy teenkeittimelle valmistui eräänä ehtoona muun perheen nukahdettua. Niin ihanaa virkata pimentyvässä illassa ja nähdä, että jotakin pysyvää syntyy omien käsien kautta. Käsityönopetus on todella inspiroivaa puuhaa. Lähestulkoonkaan kaikkia ideoita ei vaan millään ehdi toteuttaa, ei edes piirtää suunnitelmia paperille. Virkkaus on nyt maailmanlaajuinen hittihomma ja Pinterest pelkästään on pullollaan porukan virkkaamia toinen toistaan sytyttävämpiä tuotoksia. Mua ei niin sykähdytä työn laajuus, kuten esim. luonnollisen kokoinen virkattu poliisiauto, mutta jos oikea sävy kohtaa mielenkiintoisen muodon ja virkkauksen tekninen laatu on riittävä niin sitten on ihan vaikea esim. lajitella pyykkiä vuorien keskellä. Pakko päästä virkkaamaan itsekin.



Paavon pipoprojekti on päässyt poseerausvaiheeseen tänään. Mulla aina menee useampi päivä vaiheiden välissä. Mörkökoristeajatuksen sain RuttuNuttu-blogista, siellä rouva tekee hyvää työtä lastenvaatteiden suunnittelun ja toteutuksen eteen. Kaikki meidän lapset haluavat nyt tällaisen, luulin että se olisi liian lapsellinen neljäsluokkalaiselle saati tytölle, muttei kuulemma todellakaan, päinvastoin juuri mahtava. Pinta näyttää helmineuleelta, muttei ole. Tein Novita-lehden ohjeen mukaan - virkataan kiinteitä silmukoita joka toinen edellisen kerroksen silmukan etureunaan, joka toinen takareunaan. Pinta on tuore ja joustavampi kuin perinteinen jompaankumpaan reunaan (tai koko silmukan ali) virkattu. Pipossa pitää olla tupsu, taas. Lopultakin Mattikin sai mustavalkoiseen raitapipoon valkoisen tupsun (mutta pipo on nyt niin likainen, etten voi filmaa).






Otin kuvan kyökistä, vaikken ollut siivonnut. Pyörryitkö? Tuoksuherneen kukat tuoksuu niin hyvälle. Sammal taas on niin syksyisen pehmeän väristä ja tuntuista. Meidän lemmikki, ainakin Akseli silitteli siihen malliin....



Kai se joulu on tulossa, kun joulukoristeita jo pukkaa mieleen. Mitähän maailmassa ei olisi vielä virkattu? Ehkei joulumökkiä, jonka katto muistuttaa tanskalaisen tontun hattua? Tällaisia on ihana tehdä, syntyy ihan käden käänteessä. Koko leveys on n.viisi senttiä ja virkkasin pyörönä kiinteillä silmukoilla. Haluatteko tarkan ohjeen?






Kaiteet käsiteltynä. Ovat niin kauniit nyt, kaukana keltaisesta männynsävystä. Alla juliste Paavon huoneesta, kaunista vanhaa käsialaa. Kaunokirjoitus on katoamassa tänä bittiavaruuden aikana, ihan ymmärrettävää, ei voi ehtiä oppia sekä tietotekniikkaa käyttämään että kirjoittamaan kuin sata vuotta sitten mutta toisaalta kaunon lumo ei välttämättä katoa. Pidä kiinni käsialastasi, se on lahja meidän kouluajoilta!




Jättipoimulehtikin jo saa ruskaa lehtiinsä. Havut täyttävät krysanteemien jättämää tyhjyyttä koreissa. "Ensi kuun jälkeen on joulukuu" voidaan sanoa jo kymmenen päivän päästä!!!

Hyvää yötä! Kiitos käynnistä!
T. Milla

6 kommenttia:

  1. Heippa!
    Pitääkin kokeilla tota virkkaushelmineuletta. Hyvältä näyttää. Mörköä en ehkä kehtaa suoraa kopioida, vaikka mieli tekis:)

    Hyvää syksyä!
    Annu

    Ps. En ees pyörtynyt:)

    VastaaPoista
  2. Krokotiili tai pöökö möökö mörkö on vapaasti kopioitavissa, ei kukaan just samanlaista saa tehtyä... RuttuNuttu teki ne ehkä ekana mutta sillä myös ihan oman näköisiä. Toi Paavon pipossa on selvä krokotiili syvistä vesistä...

    VastaaPoista
  3. Kiitos viimeisestä!

    Joko muuten olet bongannut K-raudasta sisustusbloggareiden suosittelemat tuotteet? :) http://www.k-rauta.fi/ideatjavinkit/bloggaritsuosittelevat/pages/bloggaritsuosittelevat.aspx

    Pipo on tosi söpö!

    VastaaPoista
  4. Kiitos itsellesi!! Olipa kiva nähdä ja saada vinkkejä blogijuttuihinkin! Satuin huomaamaan ihan papruversiot K-raudassa just noista tuotteista. Saa nähdä koska me saadaan olla ideoimassa :))) Voisin virkkaa mörön teidänkin pennuille, niitä on näppärä kiinnittää valmiiseen pipoon kun syntyy hetkessä. Tein mustan Matille just eilen.

    VastaaPoista
  5. Ihania juttuja oot taas saanu aikaiseksi. Voisin ostaa sulta tuollaisen Paavon pipon kopion Oivalle. On nääs aika söpö:)

    VastaaPoista