Aivan ihanaa kun on oma kotikolo!!! Nyt kun ollaan yli viisi vuotta asuttu täällä maalla alan jo minäkin kotiutua. Lapset ovat tänne kuin luotuja, mutta minä kaupunkilaisena syntynyt ja meteliin tottunut kaipasin aluksi täältä Mannerheimintien vilinään. Toisaalta täällä on niin erilaista elää, mansikoita saa napsia suoraan suuhun ja villit mustikat odottavat kotimännyn juurella.

Söpöjä peltipurkkeja olen aina tarvinnut lisää, niihin piiloutuu teet, ksylitolipastillit, kauraryynit, kaikki tärkeä ja elämässä olennainen pienten lasten kanssa