Oi pilkkuja, oi tilkkuja

Moiii!

Tammikuun virkein salaatti on meksikolaishenkinen kotisovellus: Pilkotaan pieneksi sipuli, avokado, paprika, kaksi tomaattia ja ruukullinen korianteria. Sekaan voi pirskottaa ja mä laitan sitruunamehua. Sopii pikkuruuaksikin, ihanan hyvää. Mieheni oppi jo vuosia sitten Amerikassa tykkäämään korianterista tuoresalsoissa, mutta mä vasta viime vuonna opin uutteran maistelun myötä.

Sorruin ostamaan tilkkuilulehden, paras moka tällä viikolla :))). Niin herttaisia ohjeita ja kuvia että oikeen hyvä mieli tulee. Ulkona on paukkupakkanen ja kaikki söpössä huurteessa. Sopii sisällä lämmössä tilkkuilla.

Joskus Kivenlahdessa asuessamme tein tuon keittiöpyyhepeiton. Olin silloin jo ihastunut kulahtaneisiin kankaisiin ja kun perin tätini kauniisti nimikoiman yhden pyyhkeen niin tartti tehdä tuo. Poika'2 oli silloin tosi pieni ja konttaili vierellä. Ja nyt niin iso reipas jo! Kipsistäänkin huolimatta. 

Viime kesänä hommasin kauniin katselukirjan, Kotoisa tyyli. Siitä otin tähän kuvia, hurmaavia!

Kaivelin kangaslaarejani ja löysin kuin löysinkin sopivan värikkäitä ja hyväkuosisia kankaita. 

Niistä taas kerran peitettä tekemään. Kun on tehtävä sitä mitä ei voi olla tekemättä! Olin suunnitellut leipovani korvapuusteja kun ei viime vuonnakaan tullut tehtyä, mutta ei. Ompelu vei voiton. Mä NAUTIN tilkuista ja niiden asettelusta ja pyörittelystä! Viime keväänähän tein Elsan huoneeseen samoista kankaista, nyt lisäsin valkoista runsaasti ja hieman punapilkullista vaalean vihreää.

Niin. Joulun aikaan mustavalko tuntui hyvältä olkkarissa. Muttei nyt! Raivasin kaikki TineK-tyyliset eteiseen, yläkertaan, pois ja piiloon. Ne kelpaa taas joskus puuskan tullessa kaivaa esiin aarteina. Laitoin lasivitriineihinkin vanhasta hailakan turkoosin vihreäkuviollisesta tapetista lasit peittoon tai miten sen selittäis. Laitan joku päivä kuvia niistä. Että nyt meillä ei ole mustaa ollenkaan. Huuuuuh. Mun on niin hyvä olla lämpimässä värikkyydessä.

Haaveilen ehtiväni taas kirppikselle joku päivä. Kaipaan retrokankaita tai oikeastaan vieläkin vanhempia. Symmetrisiä, kukallisia, söpöjä, vihertäviä, sähköistä sinistäkin. Ehkä pitäs mennä katsastamaan Nummelaan Katin sisustusnavettaa, kunhan aukeaa helmikuussa. Onko kukaan käynyt siellä? Vanhaan navettaa remontoitu myyntiloossit pilttuisiin ja siellä saa myydä vain sisustuskamaa. Varmaan kiva paikka. Löysin sen ihan sattumalta jostain Jorvin pöydällä lojuneesta lehdestä.

Niin kyllä, grönlykke mielessä. Ken Kööpenhaminaan on menossa niin vie terveiset Grönlykken tädeille. Siinä kyllä sellanenkin puotien puoti. Ilman värejä elämä on väritöntä!

Hyvää pyhää!

M.